Michael Hjorth & Hans Rosenfeldt: Hylätyt

Hylätyt on viides osa kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanista ja Tukholman poliisin henkirikosyksiköstä kertovassa kirjasarjassa. Olen lukenut sarjan aikaisemmat osat ennen tätä blogia, joten niistä arvioita ei ole tulossa. Kaksi seuraavaa kappaletta sisältää hieman spoilereita edellisistä osista, joten ne kannattaa hypätä ylitse, mikäli et ole aikaisempia kirjoja lukenut.

Kirjasarjan päähahmo on Sebastian, joka on varsinainen nilkki mieheksi. Mies on ylimielinen, eikä välitä muiden mielipiteistä tai ajatuksista tuon taivaallista. Hän tekee työnsä, sekoittaa välillä (usein) työn ja yksityiselämänsä ja hakee lievitystä stressiin ja ahdistukseen seksistä satunnaisten naisten kanssa. Ei ole suurta väliä, vaikka nainen on työkaveri tai muuten tutkinnan alla olevaan rikokseen liittyvä, kunhan naisesta pääsee helposti aamulla eroon. Sebastianista on vaikea pitää, mutta kuitenkin lukijan mieleen hiipii ajatus, että jollain tasolla käytös on ymmärrettävää. Miehen menneisyydessä on tragedia, jollaista ei kenellekään soisi. Tragedia, joka vei Sebastianilta kaiken ja jätti jälkeensä vain tuskaa ja ahdistusta.

Vaikka Sebastian onkin kirjasarjan päähenkilö, myös muiden henkirikosyksikön jäsenten elämää seurataan tarkasti. Torkel Höglund, tutkijaryhmän päällikkö, on eronnut ja etsii suuntaa yksityiselämäänsä. Vanja Lithnerin, luonnonlahjakkaan poliisin, yksityiselämä menee kirja kirjalta pahemmin solmuun, kun selviää, ettei palvottu isä olekaan hänen biologinen isänsä. Ursula Anderson on taitava rikospaikkatutkija, joka pikku hiljaa on ajautunut eroon miehestään ja tyttärestään. Billy Rosén on taitava poliisi, joka hallitsee etenkin tietotekniset tehtävät hyvin. Kirjasarjan alussa Billy vaikutti lähinnä kiltiltä ja tylsältä pojalta, mutta on kirja kirjalta ajautunut syvemmälle mielensä mustiin syvyyksiin. Kirjasarjaa lukiessa on tuntunut siltä, että monet ongelmat vältettävisiin, kun vain henkilöt keskustelisivat keskenään ja ajattelisivat hetken myös muita kuin itseään. Hahmot ovat ärsyttävyyteen saakka itsekeskeisiä ja tekevät typeriä valintoja, mutta toisaalta he ovat kirjasarjan suola ja syy, miksi minä Bergman-dekkareita luen.

Tässä sarjan uusimmassa osassa jahdattavana on tosi tv-tähtiin keskittyvä sarjamurhaaja. Murhaaja vihaa pinnalla olevista tusinajulkkiksista, joiden yleissivistys on hänen mittapuunsa mukaan olematon. Hän kaappaa tähtiä, järjestää heille yleistietoa mittaavan kokeen ja tappaa kokeessa epäonnistuneet. Murhaaja on älykäs, eikä jätä juuri vihjeitä seurattavaksi. Taitavan poliisityön perusteella vihjeitä kuitenkin kaivetaan esiin ja murhaajan tunnistamisen hetki lähestyy. Sebastian saa kuitenkin mielestään hyvän idean ja haastaa murhaajan julkisesti, mistä ei tietenkään hyvä seuraa. 

Aluksi kirjan lukeminen takkusi, eikä tahtonut edetä ollenkaan. En tiedä, vaivaako minua taas pieni dekkareiden yliannostus, sillä ei kirja huono ollut. Lukumaratonin siivittämänä lukeminen lähti kuitenkin sujumaan ja pidin lopulta kirjasta. Murhaaja ei paljastunut ainakaan minulle liian aikaisin, vaan jännitys pysyi yllä. Kirja päättyi sarjalle tyypillisesti melkoiseen yllätykseen ja jäänkin mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa kirjaa. Suosittelen dekkarin ystäville, mutta lue ihmeessä aikaisemmat Bergman -dekkarit ensin. Tässä kirjasarjassa kirjojen lukeminen järjestyksessä ehdottomasti kannattaa.
Kirjasta on kirjoitettu esimerkiksi seuraavissa blogeissa:
Leena Lumi
Rakkaudesta kirjoihin
Kirjavinkit


Kirjailijat: Michael Hjorth & Hans Rosenfeldt
Luettu kirja: Hylätyt
Suomentaja: Jaana Nikula
Alkuperäinen nimi: De underkända
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 476
Mistä hankittu: kirjastosta